Jos tavoitteena on päästä joskus kuljettajaksi Formula 1 -autoihin, on uravalinnan oltava selvä jo nuorena. Esimerkiksi kaikki suomalaiset F1-kuljettajat ovat aloittaneet pitkän tiensä F1:n nimenomaan karting-autoilla. Muun muassa entinen formulakuski Mika Salo voitti ensimmäisen Suomen mestaruuden juuri karting-autolla 11 vuoden iässä. Mestaruuksia hän sai kaiken kaikkiaan neljä kertaa karting-urallaan.
Erinomainen alku Formula-uralle on aloittaa karting. Harrastuksessa pääsee alkuun liittymällä paikalliseen seuraan, seuroja löytyy lähes joka puolelta maatamme. Harrastuksen laajuuden huomioon ottaen opeteltavaa riittää jatkuvasti, niin ajamisessa kuin auton mekaniikassakin. Moni seura vuokraa autoja, mikäli haluaa ensin vain kokeilla, mistä kartingissa on kysymys. Jos laji tuntuu kiinnostavalta, voi ensin hankkia käytetyn auton. Tällaisia löytyy varmasti joko oman seuran sisältä, tai ainakin sieltä saa vihjeen, mistä hankkia auto.
Baanalle nappulaiässä
Jo kuuden vuoden ikäisenä voi ajaa karting-autolla kilpaa. Tuossa vaiheessa autourheilu on vielä harrasteluokkaa, mutta autot ovat oikeita ja fysiikan lait pätevät myös niihin. Cadet-harrasteluokan autot ovat moottoriteholtaan 6-hevosvoimaisia, joten huippunopeudet kestävät jokseenkin säällisissä rajoissa alle 9-vuotiaille kuljettajille. Ajaja tarvitsee harrastajalisenssin.
Koska Karting on FIA:n alainen laji, siinä on mahdollisuus kehittyä kilpailemalla. Kartingissa kilpaillaan siis paitsi seuran sisällä, myös Suomen mestaruustasolla. Ja mikäli rahkeet riittävät tai karting kiinnostaa todella paljon, voi kilpailla myös maailmanmestaruudesta.
Ajamisen ja auton huollon oppii vain ajamalla ja tekemällä. Hyväksi kuljettajaksi tulemiseen vaaditaan lähes loputtomasti ratakierroksia. Ei riitä pelkästään se, että kuljettaja on hyvä, auton täytyy myös toimia moitteettomasti. Kuljettajalla on päävastuu auton toiminnasta, vaikka hän ei itse suorittaisikaan varsinaista mekaanikon työtä eli auton säätöä. Vain kuljettaja tietää, kuinka auto käyttäytyy ajettaessa, niinpä hänen tulee tuntea ajoneuvonsa läpikotaisin. Että tähän tulokseen päästään tulee harrastuksen olla jatkunut vuosia, sillä oppiminen käy pitkälti kokemuksen kautta. ”Kukaan ei ole seppä syntyessään” pätee myös tässä.
Lahjakkuus näyttelee suurta osaa niin kartingissa kuin muussakin autourheilussa yleensä. Kaikista ei tule huippukuljettajaa, vaikka kalusto olisi hyvää ja kokemustakin on. Mutta suurin rooli on kuitenkin työskentelyllä oman uransa eteen. Aina ei voi voittaa, mutta aina voi oppia jotain uutta. Virheistä voi oppia myös autourheilussa: ja virheitä tapahtuu, takuuvarmasti.
Autourheilu vaatii hyvää kuntoa
Erittäin tärkeä osa-alue nuoren huippukuljettajan elämässä on omasta kunnosta huolehtiminen. Kilpaileminen on paitsi psyykkisesti myös fyysisesti vaativaa. Ja kuten tiedetään, vahva psyyke vaatii hyvää kuntoa.
Esimerkkinä on vaikkapa formulakuskin viikkotreeni:
- Maanantaina suoritetaan aerobinen harjoittelu kestoltaan 90 minuuttia. Iltapäivällä huolehditaan lihaskunnosta, jossa keskitytään niskan ja hartiaseudun lihaksiin.
- Tiistaina suoritetaan määräintervalliharjoitus, joka voi olla esimerkiksi 5×1000 ja 5×400 metrin juoksu.
- Keskiviikkona tehdään tunnista puoleentoista tunnin mailapeliharjoitus. Sulkapallo, tennis tai vaikkapa squash käyvät. Mailapeliharjoitus on sikäli hieman autoilua muistuttavaa, että siinä pelaaja joutuu tekemään pikaisia päätöksiä sekä reagoimaan muuttuviin tilanteisiin nopeasti.
- Perjantaina kuski joutuu antamaan kaikkensa. Lihaskuntoharjoituksessa on 60 minuutin rääkkisessio.
- Lauantaina pelataan taas 1,5 tuntia mailapelejä nopealla tempolla.
- Sunnuntaina sitten palaudutaan torstain tapaan levossa.
Aloittelevan autourheilijan ei kuitenkaan tarvitse tehdä kuntoilua tässä mittakaavassa, mutta on hyvä pitää mielessä, että vaatimustaso on kova tässäkin mielessä. Autourheilu myös vaatii paljon kieltäytymistä ja uhrauksia sekä urheilijamaista asennetta koko elämään. Kartingista on helppo jatkaa haluttuun suuntaan autourheiluharrastuksessa, mikäli taidot riittävät ja kantti kestää. Ura formuloissa vaatii sitten jo hyvää taloutta, sillä kalusto on hinnaltaan ihan eri sfääreissä kuin karting-autojen hinnat.
SMP F4 -mestaruussarja
Mikäli rahkeet riittävät ja intoa piisaa, on kartingista moninaisia mahdollisuuksia jatkaa vauhdikkaampiin luokkiin. Valitettavasti meillä Suomessa formulaharrastusta on vaikea jatkaa karting-autojen jälkeen, mutta mahdollista se kuitenkin on, vaikkapa osallistumalla Pohjoiseurooppalaiseen SMP F4 -mestaruussarjaan. Nämä autot ovat vielä suhteellisen yksinkertaisia mutta kuitenkin jo todellisia kilpa-autoja. Hevosvoimiakin löytyy jo noin 150 ja autoissa on hiilikuitumonokokki-ohjaamo.
Sarjaan voi osallistua 15-vuoden iästä lähtien ja sen kustannukset ovat noin 150 000 euroa kaudelta. Hinta vaikuttaa kovalta, mutta on silti huomattavasti edullisempi kuin Keski-Euroopan vastaavat sarjat. Tässä sarjassa ajetaan seitsemän osakilpailua, joista yksi suoritetaan Suomessa, yksi Ruotsissa, kaksi Hollannissa ja kolme Venäjällä. Kilpailuviikonloppuina ajetaan kolme kilpailua, eli vaikka kilpailujen määrä ei ole suuri, tulee kuljettajille kuitenkin paljon rata-aikaa. Sarjan mestarille on luvassa 300 000 euron stipendi käytettäväksi esimerkiksi siirtymiseen FIA:n Formula-3 sarjaan. Vuoden ”Rookie” palkitaan myös 100 000 euron stipendillä käytettäväksi toiseen kauteen F4-sarjassa.
Karting on siis hyvä tapa aloittaa kilpa-autoilijan ura. Auton hankinta on suhteellisen edullista ja alkuun auton voi vaikkapa vuokrata. Tämä edellyttää kuitenkin jäsenyyttä jossain yli 300 autourheiluseurassa. Seura toimii muutenkin suurena opinahjona ja tukena kuljettajille sekä mekaanikoille. Myös kartingissa on tärkeää huolehtia kunnostaan. Säännölliset elämäntavat ja urheilijamainen asenne ovat niin ikään tärkeitä.