Suomi on pieni maa, mutta olemme olleet jo pitkään vahva ja perinteinen autourheilumaa. Ehkä siitä syystä karting-ratojakin löytyy pienestä maastamme reippaasti. Karting-ratoja on sekä sisä- että ulkoratoja. Ulkoratoja löytyy Suomesta noin 50, sisäratoja hieman vähemmän. Joissakin karting-keskuksissa löytyvät molemmat ratatyypit samasta pihapiiristä. Sisäradat eivät ole vannoutuneiden harrastajien suosiossa, mutta ne jatkavat muuten lyhyeksi jäävää kisakautta mukavasti läpi talven.
Kansainväliset kisakartingradat
Suomessa on kolme suurempaa karting centeriä, jotka toimivat kansainvälisen tason kisojen kisapaikkoina. Yksi löytyy Vantaalta, Vantaa Circuit. Se on ainoa valaistu rata Suomessa. Alahärmässä sijaitsee Mika Salon mukaan nimetty Mika Salo Circuit ja Lappeenrannassa puolestaan Kimi Circuit, joka on tietenkin saanut nimensä Kimi Räikköseltä.
Kansainväliset kisaradat ovat tarkasti säänneltyjä. Kansainvälinen karting-järjestö laatii vaatimukset ja radat tarkistetaan ennen virallista hyväksymistä. Kansainvälisellä tasolla kilpaillaan eri sarjoissa, joten usein radat ovat kevyesti muokattavia. Esimerkiksi pituudet saattavat vaihdella ja erityisesti sisäkarting-halleissa ratoja voidaan muunnella jonkin verran tarpeen vaatiessa.
Vantaa Circuit – uusin kv-rata
Vantaalla sijaitseva karting-rata on Suomen uusin kansainvälisen tason karting-rata. Se on ainoa valaistu rata Suomessa, joten sillä on verraton etu puolellaan. Iltakisat ovat valaistuksen johdosta mahdollisia ja iltakisoissa tunnelma tiivistyy päiväkisoja huikeammaksi.
Vantaan Circuitissa on Mika Häkkisen Paalu. Se on muistomerkki yhden suuren suomalaisen F1-mestarin kunniaksi pystytetty jättimäinen metallinen paalu, johon on kaiverrettu Häkkisen voittovuodet. Paalu on näyttävä lisä jo muutenkin näyttävään kilparataan. Vantaan rata on kooltaan myös iso, sillä siellä on peräti 9 lippuluukkua. Kolmeen katsomoon mahtuu mukavasti väkeä. Äänentoisto radalla on huippuluokkaa ja se kattaa myös sisätiloissa sijaitsevat kahvilat ynnä muut palvelualueet.
Vantaan Circuit -radalla on lisäksi erittäin moderni ajanottojärjestelmä, joka mahdollistaa kisojen liveseuraamisen. Ajanotto havainnollistetaan näytöllä ja kuljettaja pystyy seuraamaan kierrosajan lisäksi mm. etäisyyttä edellä ja perässä ajaviin autoihin.
Mika Salo Circuit – Suomen ensimmäinen kv-rata
Mika Salo Circuit sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Alahärmässä. Rata on rakennettu Powerpark-huvipuiston yhteyteen yritysjohtaja Jorma Lillbackan toimesta. Toisin kuin Vantaan Circuit, Alahärmässä sijaitseva karting-rata on sisärata. Se on Euroopan suurin sisärata ja radan pituus on huimat 600 metriä.
Mika Salo Circuitilla ajetaan hiljaisilla sähköautoilla, joita voi vuokrata paikan päältä. Ajaminen sisäradalla onnistuu säällä kuin säällä. Alahärmässä on järjestetty jo useita kansainvälisiä kilpailuja, mutta niiden lisäksi rata on suosittu kisapaikka myös pienempien sarjojen kilpailuissa. Talvikaudella radalla järjestetään esimerkiksi avointa sarjaa, jossa kuka vaan voi osallistua kilpailuihin.
Mika Salo Circuitilla on tietenkin myös valaistus sisätiloissa. Ajanottojärjestelmä tallentaa automaattisesti kaikkien autojen kierrosajat ja niistä saa kätevästi tulosteet ajon lopuksi.
Kimi Circuit – Suomen vanhin kv-kartingrata
Kimi Circuit sijaitsee Lappeenrannassa, tarkemmin 12 km Lappeenrannan keskustasta. Sen ovat rakentaneet seudun autourheiluharrastajat ja kaupunki tuki toimintaa kustantamalla asfaltoinnin. Avauskisat radalla pidettiin jo vuonna 1978. Kansainvälisiä kisoja radalla on ajettu jo historian alusta lähtien lähes vuosittain.
Vuonna 2001 Lappeenrannassa sijaitseva ulkorata nimettiin Kimi Räikkösen mukaan Kimi Circuitiksi. Seuraavana vuonna eli vuonna 2002 rataa laajennettiin. Laajennuksen jälkeen kokonaispituudeksi tällä radalla on 1020 metriä. Rata täyttää pituutensa ja leveytensä puolesta kansainväliset vaatimukset. Kimi Circuit on luokiteltu B-luokan radaksi kansainvälisessä arvosteluasteikossa. Luokka on toiseksi vaativin rataluokka.
Paljon muitakin pienempiä ratoja
Suomi on monella tapaa autourheilun luvattu maa. Meillä on innokkuutta kaikissa ikäpolvissa ja sukupuolissa autourheilua kohtaan. Aina, kun joku menestyy rallissa tai formuloissa, heistä tulee koko kansan sankareita. Suomi onkin siis pullollaan myös muita karting-ratoja, kuin edellä tarkemmin esitellyt kolme kansainvälisen tason rataa. Ulkoratoja on laskettu Suomessa olevan yhteensä yli 50. Niistä monet ovat vaatimattomia, mutta toiset ovat korkeasti varusteltuja. Yleensä radat ovat kuitenkin joko leveydeltään tai pituudeltaan alittaneet kansainväliset standardit, joten niillä ajetaan joko kansallisia kisoja tai harjoitellaan.
Myös sisäkarting-ratoja Suomesta löytyy jonkin verran, mutta ei niin paljon kuin ulkoratoja. Syy tähän ovat ehkä rakennuskustannukset ja kuljettajien mieltymys polttomoottorikäyttöisiin mikroautoihin. Sisäratojen hyvänä puolena on käytettävyys ympäri vuoden. Miinuspuolena taas voidaan nähdä se, että sisäradoilla voidaan käytännössä ajaa ainoastaan sähköautoilla. Sisäratojen rakennuskustannukset nousevat kuitenkin niin korkeiksi ja monilla seuroilla ei siksi ole valmiuksia sisäratojen rakentamiseen.
Runsaasti seuratoimintaa
Karting-radat ovat Suomessa pääasiassa seurojen ylläpitämiä. Toiminnan laajuus ja esimerkiksi radan aukioloajat riippuvat seuran jäsenten aktiivisuudesta. Toisaalla jäsenet ovat hyvinkin aktiivisia, toisaalla aktiivisuus on vähäisempää. Seurat keräävät rahoituksen ratojen ylläpitoon vuosimaksuina, kisamaksuina, vuokramaksuina, kahvimaksuina, jne. Joskus myös paikalliset yritykset tukevat seurojen toimintaa sponsoroimalla joko rahallisesti tai aineellisesti. Urheiluautoseuroissa ikähaarukka on laajaa ja harrastajia on moneen lähtöön. Osa harjoittelee vain omaksi ilokseen ja toiset nousevat omien sarjojensa huipulle.
Karting on Suomessa ollut suosittu harrastus jo 1970-luvulta lähtien. Aluksi harrastajia oli tietenkin vähemmän, samaten ratoja ja autoja. Vähiten määrät ovat kasvaneet. Moni menestynyt suomalainen autourheilija on aloittanut uransa kartingin parissa.